Muista nämä neljä näkökulmaa.

Prosessinohjausjärjestelmä on prosessiteollisuuden laitoksen aivot. Sitä kautta ohjataan laitosta ja saadaan näkymä siihen, mitä putkistojen ja säiliöiden sisällä tapahtuu. Prosessinohjausjärjestelmän elinkaari on tyypillisesti pitkä: noin 15−20 vuotta. Kun näin merkittävän laitoksen osan uudistus tulee ajankohtaiseksi, mitä silloin kannattaa huomioida? 

#1  

Ihan ensimmäiseksi on tärkeää selvittää elinkaarensa päähän tulleen järjestelmän nykytila. Kymmeniä vuosia vanhalle järjestelmälle tyypillistä on, että laitosta on muutettu tipoittain. On tehty lisäyksiä ja poistettu osia. Tällöin järjestelmän olemassa oleva sovellusohjelma voi olla hyvinkin vaikeaselkoinen ja kannattaa harkita sen kokonaan uudestaan tekemistä erilaisten konverttereiden käyttämisen sijaan. 

Yleensä järjestelmäpäivityksen tavoitteena on rakentaa alusta, jonka avulla laitoksen toimintaa voidaan kehittää seuraavat 20 vuotta sen sijaan, että 15 vuotta sitten tehdyt ohjausjärjestelmäratkaisut rajoittaisivat edelleen laitoksen toimintaa. Tällaisessa tapauksessa ensimmäinen vaihe onkin laitoksen toimintakuvausten päivittäminen. Se mahdollistaa myös potentiaalisten järjestelmätoimittajien kilpailuttamisen hankintavaiheessa. 

Ensimmäinen vaihe onkin laitoksen toimintakuvausten päivittäminen. Se mahdollistaa myös potentiaalisten järjestelmätoimittajien kilpailuttamisen.

Huolellista suunnittelua vaatii myös järjestelmän uudistuksen aikatauluttaminen. Tyypillisesti prosessin seisonta-aika halutaan minimoida. Tämän mahdollistamiseksi täytyy miettiä, miten projekti voidaan jakaa järkeviin osiin prosessialueittain tai voidaanko esimerkiksi kentän ja valvomon uudistaminen tehdä vaiheittain. 

#2  

Toinen näkökulma on uuden järjestelmän testaaminen mahdollisimman hyvin etukäteen. Esimerkiksi Siemensiltä löytyy useita simulointiohjelmistoja, joista Simit on järjestelmäuudistusten yhteydessä useimmin käytetty. Näillä ohjelmistoilla on mahdollista rakentaa prosessista digitaalinen kaksonen ja tehdä virtuaalinen käyttöönotto ennen järjestelmän vaihtoa. Tällä tavalla sovelluksesta voidaan löytää virheitä etukäteen ja minimoida ongelmakohdat varsinaisen käyttöönoton aikana.  

Digitaalinen kaksonen on hyödyksi myös operaattorien kouluttamisessa ennen uuden järjestelmän käyttöönottoa. Sitä voidaan myös hyödyntää jatkossa esimerkiksi järjestelmän muutosten testaamiseen. Digitaalisen kaksosen suunnittelun yhteydessä on kuitenkin aina hyvä arvioida riittävä simuloinnin taso: liian tarkan mallin tekeminen nostaa kustannuksia turhaan.        

#3  

Kolmas huomioitava asia on järjestelmän toimiminen laitoksen ja prosessin kehitysalustana tulevaisuudessa. Uudistusta suunniteltaessa onkin hyvä visioida, minkälaisia kehityshankkeita tulevaisuudessa voisi olla tulossa. Tänä päivänä digitaalisen alustan, jossa laitoksen data on saatavilla, luominen on yleinen vaatimus. Tämä mahdollistetaan Profinetilla tai muilla moderneilla kommunikointiratkaisuilla. Näin tieto on saatavilla tarvittaessa esimerkiksi taajuusmuuttajalta tai virtamittauksesta. Nämä tiedot voivat olla hyvinkin arvokkaita tulevaisuudessa esimerkiksi energiatehokkuustoimenpiteitä suunniteltaessa.  

Erilaiset tiedolla johtamisen työkalut ovat tätä päivää, ja niiden käyttö kannattaa mahdollistaa järjestelmäuudistuksen yhteydessä. Siten myös laitoksen toiminnan tehostaminen tulevaisuudessa helpottuu. 

#4  

Neljäs näkökulma järjestelmää uudistettaessa on laitoksen turvallisuus. Järjestelmän uudistuksen yhteydessä kannattaakin tehdä turvallisuusarviointi. Nykyaikaisissa prosessinohjausjärjestelmissä tarvittavat turvaohjaukset voidaan integroida osaksi järjestelmää, jolloin erillisiä turvareleitä tai logiikoita ei tarvita. Maksimaalista käytettävyyttä tarvittaessa järjestelmien komponentit voidaan kahdentaa halutulla tasolla. Tänä päivänä myös tietoturvan rooli korostuu. Prosessinohjausjärjestelmään ulkopuolelta tulevat liitynnät altistavat sen tieturvauhkille ja sitä varten järjestelmän aktiivinen tietoturvakonsepti kannattaa määritellä jo hankintavaiheessa. 

Kun huomioit nämä seikat jo suunnitteluvaiheessa, uskallan ennustaa tehtaanjohdolle levollisia yöunia ja positiivista kehitystä tuotannossa käyttöönottovaiheen jälkeen.   

Lue, miten Valio ja Insta Automation onnistuivat Joensuussa.